Johdanto

Tässä oppimateriaalissa käsitellään kiertotaloutta ja tuotteen elinkaarta. Projektityössä oppilaat tutustuvat kiertotalouden moninaisuuteen ja etenkin vaatteisiin ja niiden käyttöiän pidentämiseen. Projektityö on suunnattu alakoulun 3–4 luokkalaisille ja se sisältää erilaisia 45 minuutin oppitunteja liittyen esimerkiksi kiertotalouteen, kierrättämiseen ja vaatteiden eliniän pidentämiseen. Tunneilla käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, joissa hyödynnetään myös teknologiaa esimerkiksi videoiden ja pelillisten toimintatapojen muodossa. Projektityön tavoitteena on ohjata oppilaita ajattelemaan, toimimaan ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta. Se siis sitoutuu vahvasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvopohjaan ja laaja-alaisiin tavoitteisiin, joilla pyritään lisäämään ymmärrystä ja valmiuksia kestävään elämäntapaan (Opetushallitus, 2014).

 

Kiertotalouden malliin siirtymiseen ajaa ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen liiallinen käyttö ja luonnon monimuotoisuus (Euroopan parlamentti, 2023; Lassila &Tikanoja, 2023; Sjöstedt, 2018). Luonnonvarojen käytöllä on suora yhteys luontokadon syntyyn ja edistämiseen. Jopa 90 prosenttia luontokadosta on seurausta raaka-aineen käyttöönotosta. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kiertotalouden mukaisessa tuotanto- ja kulutusmallissa olemassa olevien materiaalien sekä tuotteiden elinkaaria yritetään hyödyntää mahdollisimman laajalti. Tämä onnistuu lainaamalla, vuokraamalla, uusiokäytöllä, entisöinnillä ja kierrättämällä. Laadukkaassa kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimmat pitkään, ja niihin sitoutunut arvo säilyy yhteiskunnassa. Samalla saadaan vähennettyä ilmastopäästöjä. Arjen tasolla yksilö voi elintavoillaan vaikuttaa omiin ilmastopäästöihinsä (Lahtela, 2020). Suomalaisen ilmastopäästöt pääosin syntyvät asumisesta, liikkumismenetelmistä, ravinnosta, sekä kulutuspäätöksistä. 

 

 

Kiertotalous Suomessa 

 

Sjöstedtin (2018) mukaan Suomen kiertotaloutta edistetään viidellä eri painopistealueella: 

1. Kestävä ruokajärjestelmä 

Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on alkutuotannosta lähtien tuotettu viisaammin. Esimerkiksi ympäristöystävällisten raaka-aineiden valitseminen, päästöjen ja resurssien kulutus on pienempää. 

2. Metsäperäiset kierrot

Suomi on johtava biokiertotalousmaa korkealuokkaisen metsätalouden ja teollisuuden ansiosta. Kiertotaloudellinen kilpailukyky nousee globaalisti uusilla kaupallisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla sekä digiteknologialla. 

3. Tekniset kierrot 

Maksimoidaan materiaalien ja tuotteiden elinkaarien pituus ja uudelleenkäyttö mahdollisuudet. Tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö vähentää jätteiden määrää, säästää raaka-aineita ja energiaa.

4. Liikkuminen ja logistiikka 

Liikkumista pyritään tekemään yhä enemmän fossiilittomia polttoaineita hyödyntäväksi. Esimerkiksi sähköautoja voidaan hyödyntää, joka auttaa päästöttömyyteen ja ilmastoon. Vähentyneet päästöt vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

5. Yhteiset toimenpiteet 

Positiiviseen ja systemaattiseen muutokseen tarvitaan lainsäätäjää, yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sekä elinvoimaisia alueita. Hallitusten ja viranomaisten on luotava järjestelmiä, jotka kannustavat ja edistävät kiertotalouden periaatteisiin. Yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat kehittää uusia kiertotalousratkaisuja.  

 

Pikamuoti 

 

Pikamuoti on moniulotteinen ilmiö, joka vaikuttaa kuluttajien ohella myös yhteiskuntaan. Se on noussut suosioon maailmassa ja Suomessa sen helppouden ja saavutettavuuden ansiosta. Uusien vaatteiden ostaminen on helppoa ja edullista ja trendit korostuvat arjessa. Pikamuoti on usein sidoksissa ympäristöongelmiin. Pikamuoti vaikuttaa kiertotalouteen, jolloin vaatteita tuotetaan halvalla ja niiden käyttöikä ei trendien myötä ja kestävyyden kannalta ole pitkäkestoista. Vuorion (2023) mukaan vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottaa noin 4–10 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä. Poistotekstiiliä syntyy vuosittain pelkästään Suomessa 85,77 miljoonaa kiloa, joista noin 60 % päätyi edelleen poltettavaksi (Suomen Tekstiili & Muoti 2021).

Lähteet

Euroopan parlamentti. (2023). Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? Noudettu 15.12.2023 osoitteesta https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/economy/20151201STO05603/mita-kiertotalous-on-ja-miksi-silla-on-merkitysta  

Lahtela, A. (2020). Miten kiertotaloutta voi toteuttaa omassa arjessaan? Valonia, Ekovinkki 34/2020.  Noudettu 15.12.2023 osoitteesta https://valonia.fi/materiaali/miten-kiertotaloutta-voi-toteuttaa-omassa-arjessaan/ 

Lassila & Tikanoja. (2023). Kohti täyttä kiertokulkua - Mitä kuuluu kiertotalouteen juuri nyt? Noudettu 15.12.2023 osoitteesta https://tietopankki.lt.fi/kiertotaloudesta-totta/kiertotalous/mita-kuuluu-kiertotalouteen  

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Sjöstedt, T. (2018). Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Sitra.fi Noudettu 15.12.2023 osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ 

Suomen Tekstiili & Muoti. (2021). Tuore tutkimus: Suomessa syntyy 85,77 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä vuodessa. Noudettu 11.1.2024 osoitteesta https://www.stjm.fi/uutiset/tuore-tutkimus-suomessa-syntyy-8577-miljoonaa-kiloa-poistotekstiilia-vuodessa/  

Vuorio, V. (2023). Opi lisää siitä, miten pikamuoti kuormittaa ympäristöä. Noudettu 11.1.2024 osoitteesta https://wwf.fi/earthhour/ideat/opi-lisaa-siita-miten-pikamuoti-kuormittaa-ymparistoa/