3. oppitunti: Korjaus, tuotteen elämän pidentäminen ja kulutuksen vähentäminen

Oppitunnilla oppilaiden on tarkoitus oppia hahmottamaan vaatteiden ja tavaroiden elinkaarta, sen pidentämistä korjauksen avulla ja itse korjausta. Lisäksi oppilaat pohtivat kulutustottumuksiaan. Oppitunti liittyy vahvasti perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin T8 (käsityö) "herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti" ja L7 "osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen" (POPS 2014, s. 24, 270).

Tuotteen elinkaaren ja omien valintojen vaikutusten pohdintaa harjoitellaan käsityötunneilla, joten kolmannen ja neljännen oppitunnin materiaalit toimivat parhaiten käsityön oppitunneilla. Oppiaineeseen onkin sisäänrakennettu monia kestävän kehityksen ja eettisyyden ajatus- ja toimintamalleja (Räisänen & Laamanen 2014, s. 57). Opettaja voi virittää aiheeseen liittyvää ajattelua ja keskustelua sekä esitellä erilaisia tekstiilien korjaustapoja oman esimerkin kautta tuomalla itse korjaamiaan tekstiilituotteita oppilaiden nähtäville.

Ensimmäisenä lämmitellään aiheeseen pohdiskelun ja keskustelun avulla, hyödyntäen seuraavia kysymyksiä: 
Mieti millaisia vaatteita ja tavaroita omistat. Onko niitä mielestäsi paljon?
Ovatko vaatteesi ja tavarasi uusia?
Montako vuotta tavaroita ja vaatteita käytetään?
Korjaako tai kierrättääkö perheesi vaatteita ja tavaroita? Entä muut tuttavasi?
Millainen on lempivaatteesi? Korjaatko sen, jos se menee rikki?
Onko sinulla hyviä vinkkejä siihen, miten vaatteita tai tavaroita voisi kuluttaa vähemmän?
Mitä perheessänne tehdään vaatteille, joita ei enää pidetä?
Kysymykset on mukailtu Keisarinnan uudet vaatteet -työpajan materiaalista (Kemppainen 2020, s.7).                                                     

Oppilaiden vaatteiden korjaus 

Oppitunnin päätavoitteena on oppilaiden omien vaatteiden korjaus. Oppilaat ovat tuoneet mukanaan jonkin rikkinäisen vaatteen tai muun tekstiilin (jos ei ole tuonut, opettajalla on varatekstiilejä). Korjauksen onnistumista tärkeämpää on se, että korjataan. Oppilaille halutaan opettaa, että rikkinäiset vaatteet saa korjattua, jolloin niitä voi taas käyttää eikä tarvitse hankkia uusia.

Opettaja ei voi täysin suunnitella tuntia etukäteen, sillä tunnilla käytävät sisällöt ja aikataulu riippuvat siitä, millaisia korjauksia oppilaiden vaatteet tarvitsevat. Korjauksia voidaan viimeistellä seuraavalla opetuskerralla. Alla hieman esimerkkejä opettajalle siitä, millaisia korjauksia tunnilla voi tulla vastaan.

Napin paikan merkitseminen: 

    Kuva: Holopainen, T. & Kokkonen, V. 2023. Vyölenkit, napinläpi ja nappi. Diaesitys opintojaksolla Vaate ja muoto. Itä-Suomen yliopisto.


Lähteet

Aalto, A. (2024). Napin ompelu. Martat. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2016/11/garderobinapinompeluohjeet.pdf

Kemppainen, E. (2020). Keisarinnan uudet vaatteet - työpaja opettajan ohje. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://eetti.fi/wp-content/uploads/2020/06/Keisarinnan-uudet-vaatteet-opettajan-ohje.pdf

Lipponen, K. (2023). Vaatteiden paikkausta sashiko- ja boro-kirjonnalla - näin korostat rikkimennyttä kohtaa koristeellisella tavalla. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://www.meillakotona.fi/artikkelit/sashiko-ja-boro-kirjonta

Martat. (2024). Reiän paikkaaminen. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://www.martat.fi/teemat/kasityoohjeet/korjaus/reian-paikkaaminen/

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Parma, F. (2020). Repesivätkö housut? Näin korjaat farkun sauman itse. Mtv-uutiset. Noudettu 4.1.2024 osoitteesta https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/repesivatko-housut-nain-korjaat-farkun-sauman-itse/7982548#gs.345xd3

Räisänen, R. & Laamanen, T.-K. (2014). Tieto, kritiikki, toiminta, vastuu – pohdintaa kestävän kehityksen ja eettisen kuluttamisen näkökulmista käsityössä. Teoksessa Karppinen, S, Kouhia, A & Syrjäläinen, E (toim.) Kättä pidempää (s. 48–61). http://hdl.handle.net/10138/43167


Kommentit

Lähetä kommentti