4. oppitunti: Vaatteiden ja tuotteiden uusi elämä

Oppitunnin tavoitteena on opettaa oppilaat näkemään vanhojen vaatteiden ja tavaroiden mahdollisuudet ja se, että vanha tavara voi saada tuunaamalla uuden elämän.

Vanhasta uutta -ilmiöstä voidaan tunnilla puhua tuunaamisena, DIY:nä tai kiinnostavasti vaatekaappikirurgia-termillä (Koskennurmi-Sivonen & Laamanen, 2014, s. 69). Tuunaamiseen tutustumisella edistetään ensisijaisesti oppilaiden myönteistä asennetta kestävyyteen ja vaatteen elinkaaren pidentämiseen. Tuunaamisesta kiinnostuneita oppilaita voi muistuttaa siitä, että luovuuden lisäksi tuunauksessa kannattaa käyttää huolellisuutta, jotta tuunattu vaate on kestävä ja sitä voi huoltaa esimerkiksi pesemällä (Koskennurmi-Sivonen & Laamanen, 2014, s. 69).

Oppitunnin aluksi katsotaan aiheeseen liittyvä video: 

Pinkku Pinsku tuunaa vaatteita (2020): https://www.youtube.com/watch?v=4gbaJgetL8M n.12 min

Keskustellaan videon pohjalta pienissä ryhmissä (n. 15 min)

Mitä ajatuksia video herätti?
Oletko sinä tuunannut vaatteita tai nähnyt tuunattuja vaatteita?
Herättikö video mielenkiinnon tuunata vaatteita? Tuliko sinulle jo mieleen vaate, jonka voisit tuunata?
Miksi vaatteiden tuunaaminen olisi tärkeää?
Mitä materiaaleja ja välineitä tuunauksessa voisi hyödyntää?
Millä muilla tavoilla Pinkku Pinsku olisi voinut toteuttaa tuunaukset?

Lopuksi voidaan jatkaa edellisellä kerralla kesken jääneitä korjauksia. Jos oppilas on saanut korjauksen tehtyä, voi hän ryhtyä suunnittelu- ja ideointitehtävän pariin. Suunnittelu- ja ideointitehtävässä oppilaan täytyy valita yksi vaate omasta vaatekaapista ja piirtää vaate sellaisena kuin se on. Seuraavaksi oppilaan täytyy ideoida, miten hän tuunaisi vaatteesta eri näköisen. Oppilaan tulee seuraavaksi piirtää vaate ja siihen tehdyt tuunaukset. Lisäksi oppilas voi pohtia, miten hän tekisi kyseiset tuunaukset (esim. ompelemalla, maalaamalla, jne.). (n. 15min)

Lähteet

Koskennurmi-Sivonen, R. & Laamanen, T.-K. (2014). Muodin hidastaminen. Teoksessa Karppinen, S, Kouhia, A & Syrjäläinen, E (toim.) Kättä pidempää (s. 62–72). http://hdl.handle.net/10138/43167