2. oppitunti: Kierrätys

Toisella oppitunnilla opitaan lisää kierrättämisestä ja tutustutaan tuotteen elinkaareen. Oppitunnin alussa kerrataan bingon avulla kierrättämistä. Oppilaat täydentävät 3x3 ruudukkoon opettajan antamaan kategoriaan sopivia sanoja 1kpl/kategoria (kategoriat: ruoka, elektroniikka, vaate, lasi, metalli, lääke, muovituote, paperi, kartonki, sekajäte). Opettaja nostaa jätteiden keräys astioita (biojäte, tekstiilikeräys, lasinkeräys, metallinkeräys, apteekki, muovinkeräys, paperinkeräys, kartonginkeräys, sekajäte, SER-keräys). Opettaja sanoo jätteiden keräysastian, odottaa hetken ja sen jälkeen kertoo mitä siihen keräysastiaan kuuluu.

Esimerkki bingoruutu oppilaan täyttämänä:

Banaani	T-paita	Puhelin
Lasinen Coca Cola -pullo	Maissi säilykepurkki	Kuumelääke
Jogurttipurkki	Sanomalehti	Purukumi

 

Opettaja kertoo tarinallisen kertomuksen tuotteen elinkaaresta (ks. tämän postauksen loppu). Oppilaat tekevät kymmenen ruutuisen sarjakuvan tarinan tapahtumista (2 ruutua per kiertotalouden vaihe). Opettaja lukee yhden kappaleen kerrallaan, jossa käsitellään tuotteen elinkaaren yhtä vaihetta. Opettaja pitää muutaman minuutin tauon yhden elinkaaren vaiheen jälkeen, jonka aikana oppilaat piirtävät sarjakuvaluonnokseensa kuvan tarinaan liittyen. Tätä toistetaan, kunnes tarina on luettu loppuun asti. Piirroksen on tarkoitus olla luonnos ja ns. muistiinpano. Kuvataiteen tunnilla luonnoksesta tehdään viimeistelty sarjakuva. Näin ymmärrys aiheesta kehittyy ja aihetta integroidaan eri oppiaineisiin. (Huom! Opettajan on hyvä varmistaa esimerkiksi kuvataiteen opettajalta tai oppilailta itseltään, että oppilaat tietävät, mitä luonnoksella tarkoitetaan.)

Oppitunnin lopussa muodostetaan 2–3 oppilaan ryhmiä sarjakuvasta keskustelua varten. Tarkoituksena on tuoda omia ajatuksia sarjakuvapiirroksiin liittyen. Opettaja kiertelee ja osallistuu mahdollisesti keskusteluun. Taululle voi heijastaa keskustelun tueksi seuraavat apukysymykset:

Mitä asioita piirsit sarjakuvaan?
Voiko tarina olla totta?
Millaista elämä olisi Zhain roolissa? Olisiko elämä erilaista kuin Suomessa?
Jos olisit Zhai, olisiko sinulla mahdollisuuksia harrastaa samoja harrastuksia?

Miten vaatteen tuotantoa pitäisi muuttaa?

Ennen tunnin lopetusta oppilaita ohjeistetaan tuomaan seuraavalle tunnille mukanaan jokin rikkinäinen vaate tai tekstiili. Tekstiilituotteessa voi olla esimerkiksi reikä, revennyt sauma tai siitä voi puuttua nappi. Myös nukkainen vaate käy. Oppilaiden motivoinnissa rikkinäisen tai nukkaisen tekstiilin etsintään kotoa voi hyödyntää elinkaari-tarinaa ja ajatusta siitä, että seuraavalla tunnilla on tilaisuus jopa pelastaa jokin tekstiili. Jos kotoa tai lähipiiristä ei kuitenkaan löydy mitään rikkinäistä, on opettajalla varoilta korjattavia tekstiilejä mukanaan.

Tarina farkun eri vaiheista kiertotaloudessa:

Zhai, pieni 6-vuotias poika länsi-Afrikasta, eli elämäänsä viljellen puuvillaa perheensä kanssa. Hänen vietti päivänsä aurinkoisilla pelloilla auttaen isäänsä. Puuvillan kasvattamiseen tarvittiin suuria määriä maata, ja tämä oli vienyt tilaa ruoantuotannolta. Läheiset järvet olivat kutistuneet, kun vesi valutettiin puuvillapelloille. (tuotanto)

Zhai pääsi näkemään, miten heidän kasvattamastaan puuvillasta valmistettiin farkkuja. Tehtaalla puuvillasta tehtiin lankaa ja Zhai ihasteli puuvillan kaunista sinistä väriä. Puuvillan värjäämisessä Zhaita harmitti se, että heidän läheisissä vesistöissä oli kemikaaleja, joita oli käytetty puuvillan värjäämiseen. Lähialueen lapset uivat joessa useasti ja välillä myös Zhai liittyi joukkoon, vaikka tiesi, että kemikaalit saattoivat aiheuttaa hänelle ihottumaa. Lähialueen eläimet olivat vähentyneet kemikaalien takia ja Zhai katsoi surullisena ympärillä olevaa karua luontoa. 

Zhai tiesi, että farkkujen valmistus on välttämätöntä, että heidän perheensä saisi rahaa ruokaan. Välillä Zhai murehtii sitä, että äiti joutuu ompelemaan farkkuja joka päivä yli 12 tuntia ja usein myös viikonloppuisin. Suuresta työmäärästä huolimatta, palkka on vähäistä. Zhain suurin unelma on viettää päivä äidin kanssa kotona ja että äiti saisi ommella uudessa ja turvallisessa tehtaassa. (valmistus)

Zhain perheen kasvattama puuvilla on nyt värjätty ja valmistettu farkuiksi. Ne ovat valmiita matkaamaan kauas pois Afrikasta, suomen kauppoihin. Joskus ihmiset tilailevat ja sovittavat vaatteita ilman ostoaikeita. Silloin farkut seilaavat lentokoneella ympäri maailmaa. Palautetut farkut voivat päätyä poltettavaksi, koska niiden puhdistamiseen menisi enemmän rahaa, kuin uuden valmistukseen. Zhai mietti, kuinka kaikkialla maailmassa ihmiset ostavat farkkuja, välittämättä niiden alkuperästä. Tietämättä vesistöjen pilaantumisesta, eläinkadosta, viljelysmaan vähyydestä, veden puutteesta ja heikoista työoloista. (käyttö)

Kun farkut ovat olleet käytössä riittävän kauan, saattavat ne kulua tai jäädä muusta syystä käyttämättä. Silloin farkkuja voi tuunata ja korjata, tai tehdä niistä laukkuja, tyynyjä, shortseja tai hameita. Tai vaihtoehtoisesti ne voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai kirpputorille, jossa ne saavat ilahduttaa muita. Tällä tavoin ne jatkavat seikkailuaan eri muodossa. Zhai ilahtuu siitä, kun farkkuja hyödynnetään loppuun asti ja pohtii voisiko tulevaisuudessa heidän perheellään olla enemmän viljelysmaat ruoalle, kun puuvillan viljelyn tarve vähenee. (uusiokäyttö)

Tulevaisuudessa Zhai toivoo, että vaatteet voitaisiin kierrättää kankaaksi. Hänen mielessään siinsi kuva keräysastioista ja kierrätyslaitoksista, jotka muuttaisivat vanhat farkut kankaaksi ja uusiksi vaatteiksi. Tämä olisi tarina, jossa farkut saisivat uuden mahdollisuuden, ja joka kertoisi Zhaista, hänen perheestään ja siitä, kuinka yksi pieni farkku voi kantaa mukanaan suuren tarinan. (kierrätys)